Kaikkitietokoneista

suomenkielisten tietokoneartikkeleiden kokoelma

Mietteitä koiran hankinnasta ja asemasta ihmisyhteisössä

Koiraa ei yleensä hankita hetken mielijohteesta, paitsi, jos asiaa kysytään pikkuveljeltäni. Monet hankkivat koiran seuran vuoksi. Koiran kanssa voi myös harrastaa agilityä ja tottelevaisuutta. Poliisit, rajavartijat ja puolustusvoimien koiranohjaajat työskentelevät koiriensa kanssa. Nämä koirat etsivät huumeita, paikantavat räjähteitä, löytävät laittomia maahantulijoita ja toimivat isäntänsä oikeana kätenä. Monet labradorinnoutajat auttavat sokeita isäntiään arkipäivien askareissa ja luovat turvaa vanhainkodeissa lepääville vanhuksille. Lukuisat koirat tekevät arvokasta työtä homekoirina ja kadonneiden etsijöinä. Tai sitten koira hankitaan rakkaimmaksi lenkkikaveriksi. Koirista on ollut iloa ihmisille jo kauan.

Kivikauden ihmiset hyödynsivät kesyimpiä susia vahteina ja apuna metsästyksessä. Varsinkin Pohjolassa koiria käytettiin vetoapuna, muualla myös paimenina. Biologien mukaan sudet ja koirat ovat läheistä sukua toisilleen, sillä nämä lajit kykenevät saamaan yhdessä lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Joidenkin tutkijoiden mukaan koirat ovat myös sukua sakaaleille. Myöhemmin historian saatossa pieniä seurakoiria ja suuria metsästyskoiria alettiin pitää Euroopan hoveissa. Maatiloille koiria hankittiin paimenkäyttöön. Tässä työssä niitä näkee vieläkin.

Tarkastelkaamme seuraavaksi länsimaisen ihmisyhteisön itselleen asettamia sosiaalisia vaatimuksia koiran hankinnalle. Nykyään ajattelemme, että koiraa ei voi ottaa kuka tahansa. Koiran hyvinvoinnin kannalta on ensinnäkin olennaista, että asunto on riittävän suuri. Jotkut lajit vaativat pihan, jossa juosta. Rakentavatpa jotkut koiralleen tarhankin. Toiseksi koirarodut suhtautuvat vaihtelevasti lasten aikuisia äkkiarvaamattomampaan käyttäytymiseen. Saksanpaimenkoirista sanotaan, että ne suojelevat fanaattisesti pienimpiäkin perheenjäseniä, kun taas taannoin yleisesti säyseänä pidetty kultainennoutaja oli puraissut vauvaa olohuoneen lattialla. Kolmanneksi lapset ja lemmikit vaativat perheeltä yhtäläisesti resursseja, etenkin aikaa. Oma motivaatio kannattaa analysoida perusteellisesti ennen koiran hankintapäätöstä. Jo siksikin, että koira on kallis hankinta.

Pentu voi maksaa jopa 1500 euroa. Se on käytettävä eläinlääkärissä vähintään kerran vuodessa, nuorempana jopa useammin. Hankintapäätöstä tehdessä tulee myös hahmottaa, että koira syö ainakin kahdesti päivässä. Sille tulee hankkia kaikenlaisia välineitä aina leluista talutushihnoihin. Ei pidä myöskään unohtaa kalliiksi käyviä vakuutuksia. Toisinaan koira voi myös tarvita hoitajan esimerkiksi matkojen ajaksi, ja hoitaja palkan. Kaiken kukkuraksi pentu voi elää lähes viisitoista vuotta. Rutiköyhän ja ylityöllistetyn perheen, jossa on kolme alle kouluikäistä lasta, ei kannattane hankkia koiraa.

Jos kaikesta huolimatta uskaltaudut ostamaan koiran, perehdy eri koirarotujen ominaisuuksiin ja mieti, miten ne vastaavat tarpeitasi. Kaupunkiolosuhteisiin ei ole viisasta hankkia esimerkiksi vetoviettistä huskya tai muutakaan koiraa, joka viihtyy paremmin ulkotarhassa kuin sohvalla. Haukkuherkkä koira soveltuu sen sijaan parhaiten metsästykseen. Kerrostalossa se aiheuttaa isännälleen helposti häädön. Omat voimat kannattaa suhteuttaa koiran kokoon: pienet lapset ja fyysisesti heikot vanhukset eivät ole parhaita mahdollisia pyreneittenkoiran taluttajia. Tiettyihin harrastuksiin ja palvelustehtäviin toiset rodut soveltuvat muita paremmin. Esimerkiksi nykyään valtaosa poliisikoirista on belgianpaimenkoiria, sillä saksanpaimenkoira on muuttunut jalostuksen myötä lyhytpinnaiseksi ja ylisuojelevaksi.

Poliisikoirista sanottakoon myös, että ne ovat liki aina elämänsä kunnossa, kun taas useat lemmikkikoirat näyttävät surkeilta. Niillä on ylipainoa, turkki on takkuinen ja silmät vetistävät. Kaiken lisäksi ne ovat jatkuvasti sairaana. Heikko terveydentila näkyy usein ulkonäössä, mikä todennäköisesti aiheutuu yksipuolisesta ja teollisesta ravinnosta, joka heikentää yleiskuntoa. Joissakin perheissä tosin on siirrytty antamaan ravintolisillä ryyditettyä raakaruokaa. Uutta ruokavaliota kokeilleet kehuvat tuloksia yllättävän paljon. Väittäisin, että levon puutetta ei nykykoirilla esiinny. Liikunnan määrää sen sijaan voisi lisätä. Moni urheileva ja aktiivisesti harrastava koira näyttääkin kauniilta ja jäntevältä. Esimerkiksi huskyt vaativat säännöllistä vetoharjoitusta ja lammaspaimenkoirat puolestaan mahdollisuutta paimentaa. Kummankin rodun edustajat huokuvat hyvinvointia, kunhan nämä edellytykset toteutuvat. Koiran nuoruutta ei voi kuitenkaan venyttää ikuisesti, vaan joskus raja tulee vastaan. Tuolloin perheen tulee elää vanhan koiran ehdoilla.

Joskus koirasta joutuu luopumaan aiemminkin allergian, elämäntilanteen muutoksen tai muun pitovaikeuden tähden. Tällaisen koiran voi saada ilmaiseksikin, mutta silloin suloinen pentuvaihe jää kokematta. Aikuinen koira on kuitenkin useimmiten valmiiksi koulutettu, tai ainakin sen tulisi olla. Tähän tulee kiinnittää huomiota. Vanhana koirat sairastelevat enemmän, mikä tulee huomioida kustannuksissa, eivätkä ne jaksa enää kirmata niityillä. Jonain päivänä omistajan tulee myös tehdä päätös lemmikin lopettamisesta, kun sen voimat ovat loppumassa.

Millainen olisikaan maailma ilman koiria? Entä sellainen, jossa kaikilla olisi koira? Koiramaailmassa saattaisimme olla empatiakykyisempiä ja hoivaavampia. Haukunta täyttäisi kaupunkitilan aina aamulenkkien aikaan. Kukaan ei olisi yksin vaan kaikilla olisi aina joku, jota halata. Rapsuttamiseen ja koiran hellimiseen kuluisi tuntikausia aikaa päivässä. Koirattomassa maailmassa liikuntakykyiset mummot ja vaarit rappeutuisivat kotiin ulkoiluttajan puuttuessa. Koirankakka ei enää haisisi kengänpohjassa, eivätkä punkit leviäisi. Vaikka fyysiset haitat katoaisivat, psyykkisetkin edut jäisivät saamatta: vanhainkodeissa kaverikoirien tuoma lohtu katoaisi. Ylipäänsä koiran eläminen perheessä laumassa vastaa joiltain osin lajityypillistä käyttäytymistä. Yhteiskunnassamme koiria ei pidetä häkeissä, eikä niitä juurikaan unohdeta kylmään koirankoppiin pihan perukalle.

Hankintaa ei tule harkita ainoastaan ihmisen kannalta vaan myös koiran. Sen elämä on pitkä, ja ihmiselläkin tulee erilaisia elämänvaiheita vuosien mittaan. Kaikki tämä tulisi ennakoida koiraa hankittaessa. Itse olen aina mieltänyt koirat rakkaina karvapalloina, joiden luokse voi vetäytyä tylsyyden tai surun yllättäessä. Haluaisin oman koiran, mutta voi olla, että saan sellaisen vasta aikuisena. Koira tuo mukanaan sekä seuraa, tekemistä ja hellyyttä, että kuluja, vaivaa ja huolta. Mikään ei ole mustavalkoista, paitsi dalmatialainen.